Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
 

19.10.2011 - 21:49 / Kategoriat: HEI HERRA SADE

 mikä on raaka-aine? (viisivuotias)

äiti kertoo  esimerkkejä, vastaa mm. kysymykseen, miten puusta voi tehdä paperia.

- kuule, jos mä tekisin kaurapuuroa, niin tiedätkö, mitä laittaisin siihen raaka-aineeksi. (viisivuotias)

- no? (äiti jännittyneenä & ilahtuneena, kaveri hoksasi, keksi esimerkin)

 

- Porkkanaa     (viisivuotias)

 

Hei, kuka se sun kaveri oli siellä avaruudessa? (viisivuotias innoissaan)

- Sonja Saturnuksesta (äiteen "hyvä" vitsi, joka 5v. mieltä kovin kiehtoo, taisi kysyä, voiko avaruudessa olla jalattomia lohikäärmeitä alunperin)

- mitä se tekee siellä avaruudessa? (5v.)

- no,  pitää ilmapiiristä. (äitee)

 

                                              

Vanha rouva kirjoitti 21.10.2011 - 18:50
Mitähän raaka-ainetta nuorimies tuikkaisi porkkanalaatikkoon? Kiitos muuten kuvasta!
sorvatar kirjoitti 21.10.2011 - 18:59
Viisivuotias vastasi: porkkanaa. Hetken mietittyään hän korjasi, ei kun mä laittaisin sittenkin kurpitsaa. Eli selitys raaka-aineista on mennyt kohdalleen.

Ole hyvä vaan kuvasta, vähän rikotaan anonyymiutta hyvään tarkoitukseen.
Vanha rouva kirjoitti 22.10.2011 - 18:09
Anonyymiudesta sen verran, etten kyllä viisivuotiasta tuntisi, jos hän vastaan kävelisi. Kurpitsalla ryyditetty porkkanaloota saattaisi panna kelloja kalkattamaan ;)
Mk kirjoitti 22.10.2011 - 19:14
Aika hyvän vastauksen keksi äiteekin.
sorvatar kirjoitti 22.10.2011 - 22:08
Ja viisivuotias toki hymyilisi vain, jos tunnistaisittekin... Hyvät tyypit saavat tunnistaa. On silti kiva, kun tuo kuva on vähän salaperäinen.
meeri kirjoitti 24.10.2011 - 16:09
Mä haluaisin päästä samalle keskustelun tasolle, mutta se ei tahdo toimia aikuisten piirissä, varsinkaan töissä...
Vanha rouva kirjoitti 25.10.2011 - 10:28
Outo systeemi vuodatti osoitteeni loppuosan comista netiksi. Jos niinkuin sattuisit ihmettelemään, missä luuraan.
Vanha rouva kirjoitti 26.10.2011 - 07:57
Minä en edes uskalla ajatella, mitä kaikkia tuholaisia maa sisällään pitää. HUI! Myyriä? Tupajumeja? Matoja olen nähnyt pottumaata kuokkiessani, mutta ne ovat ihan tarpeellisia, kertovat. Paitsi ne keltaiset, jotka pitää heti tappaa kivellä, opetti anoppivainaa.
isopeikko kirjoitti 26.10.2011 - 20:07
Peikko lukikin monta juttua ja ne olivat kaikki vähän hassulla tavalla hauskoja. Vaan eikös sitä sanota että lasten ja imeväisten suusta kuulee totuuden :)
Roz kirjoitti 31.10.2011 - 18:36
Mistä tietää että on blogittanut liian vähän ja facebookannut liikaa?

Kun yritän etsiä tästä sinun blogipostauksesta epätoivoisesti kohtaa "Tykkää" ... sitten muistinkin että vuodatuksessa ei voi tykätä, pitää sen sijaan kommentoida =)=)
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

 Tervetuloa  lukemaan Synkkiä, ja vähemmän Synkkiä, juttusia. Aihepiiri on aika LAAJA, löytyy melko raadollistakin ja kärjistettyä tekstiä. JA NIIN TYLSÄÄ TOISAALTA, KUN EI OLE KUVIA EIKÄ MITÄÄN, MUTTA KUN  AINA EI VOI OLLA VIIHDETTÄ.  Sanoi joku opettajani aikanaan ja oikeassa oli. 

Kevennyksenä 3-5-vuotiaan juttuja

 

NOVELLITYYLISET

 ("RONSKIA  kieltä", tositarinat-kategoria) ovat blogissa VIIMEISINÄ JA VANHIMPINA,runomalliset hallitsevat alkua.

 

Vanhimmissa jutuissa käsittelen hieman vanhempieni kuoleman herättämiä tunteita. ( Esim. "Kohtalokasta" ja "äidin muistolle") 

 

Laitan tänne aika paljon erityylisiä kirjoituksiani, ja yritän muistaa aina sen viisaan ohjeen, että lukijalta EI saa pyytää anteeksi EIKÄ kirjoittaessaan saa ajatella, mitä lukija ajattelee. Tämä on helppoa onneksi.

Sorvatar ei varsinaisesti kerro itsestään tai elämästään  muuta kuin sisimpänsä (hymiö kirjallisena),  te jotka tunnette, onnittelut siitä tai pahoittelut.  Sorvatar haaveilee kirjoittamisesta ja itsekurista kirjoittaa.  Mutta mitä? Ja kenelle. Ja miksi. 

 

 

Jos kirjoittaminen ei lähde käyntiin, niin melkein lupaan käyttää hauskaa  vinkkiä  kirjoittaa raamatun kanssa, en muista, ihan varmaksi, mistä tämän luin, mutta olisiko Saarikoski käyttänyt tätä metodia... Kun kirjoittaminen alkaa sujua, niin voi jättää sen raamatun pois.  Ehkä tämä ei ole niin vakavaa kuitenkaan. 

 

Kommentit ovat ok. (Ainakin ihailevat sellaiset, no joo)

POIKKEUKSELLISESTI nelivuotias, tässä lähellä viisivuotias, tulee julkisuuteen ja antaa kuvansa äidin blogia leppoistamaan. Älkää hyvät ihmiset töhrikö seiniä kuitenkaan. 

 

laskuri
Kävijälaskuri