Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
 

14.10.2011 - 17:13 / Kategoriat: HEI HERRA SADE

 Tiedätkö, mikä hyvä puoli oli neanderthalilaisen ihmisen ajassa? (viisivuotias)

- no, mikä (äiti)

- silloin sai maalata ja piirtää seinille. (viisivuotias)

Vanha rouva kirjoitti 14.10.2011 - 18:23
Hitsipilli sentään, kun sillä leikkaa! Eilenehtoolla hihittelin itsekseni nelivuotiaan juttuja, kun luin blogiasi tästä hetkestä menneisyyteen päin. Hauskaa hommaa fiksussa seurassa HYMY HYMY HYMY
s kirjoitti 14.10.2011 - 18:43
Heh. Hei herra sade-kategoria sen kuin laajenee joka päivä näillä jutuilla, tämä kategorian nimikin on hänen keksimänsä, joskus rankkasadepäivänä hän huuteli tuuletusluukusta, hei herra sade, yritäpäs sataa sisään. Minustakin tuo edellinen oli hauska. Luin itsekin innoittamanasi vähän vanhojakin juttuja juttuja. En muistanut enää itsekään kaikkia vanhoja viisauksia. Nopeasti sitä unohtaa.
sorvatar kirjoitti 14.10.2011 - 18:44
Miksi tuli vain s... S niin kuin sorvatar.
Una kirjoitti 15.10.2011 - 05:29
Hih hih! Ihania lapsia. =)
Sari kirjoitti 16.10.2011 - 11:58
Ihania oivalluksia!!
Päivi kirjoitti 16.10.2011 - 18:19
Hei Ystäväiseni! Terveisiä rannikolta!
Ihania juttuja koko blogi täynnä. Saa hymyn huulille, kun näitä lukee. 5v. on kyllä todella ihanan filosofistien kaveri ja toki 11v. on fiksu kuin mikä!
Mukava tuo kuva pikkuisemmasta sivulla. Taitaa kaveri kuvailla takaisin päin. HYMY.

Teille on kotiutunut lukemani perusteella Kissa, onnea perheenlisäyksestä! :)

Aurinkoisia syyspäiviä ja kiitos vielä ihanista tarinoista!
Jagdev kirjoitti 17.10.2011 - 17:52
Ehhehee! Kuvasta päätellen samaa hommaa harrastetaan edelleen, nykyään kai enempi luvattomasti :D
Mk kirjoitti 18.10.2011 - 21:03
Oi mikä oivallus!
Mukavaa myös nähdä millainen kaveri keksii kaikki nämä viisaudet.
meeri kirjoitti 19.10.2011 - 12:29
Ok. Taitaa olla vielä joitakin neandertalilaisia jäljellä tökeröistä graffiteista päätellen.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Kirjoittaja

 Tervetuloa  lukemaan Synkkiä, ja vähemmän Synkkiä, juttusia. Aihepiiri on aika LAAJA, löytyy melko raadollistakin ja kärjistettyä tekstiä. JA NIIN TYLSÄÄ TOISAALTA, KUN EI OLE KUVIA EIKÄ MITÄÄN, MUTTA KUN  AINA EI VOI OLLA VIIHDETTÄ.  Sanoi joku opettajani aikanaan ja oikeassa oli. 

Kevennyksenä 3-5-vuotiaan juttuja

 

NOVELLITYYLISET

 ("RONSKIA  kieltä", tositarinat-kategoria) ovat blogissa VIIMEISINÄ JA VANHIMPINA,runomalliset hallitsevat alkua.

 

Vanhimmissa jutuissa käsittelen hieman vanhempieni kuoleman herättämiä tunteita. ( Esim. "Kohtalokasta" ja "äidin muistolle") 

 

Laitan tänne aika paljon erityylisiä kirjoituksiani, ja yritän muistaa aina sen viisaan ohjeen, että lukijalta EI saa pyytää anteeksi EIKÄ kirjoittaessaan saa ajatella, mitä lukija ajattelee. Tämä on helppoa onneksi.

Sorvatar ei varsinaisesti kerro itsestään tai elämästään  muuta kuin sisimpänsä (hymiö kirjallisena),  te jotka tunnette, onnittelut siitä tai pahoittelut.  Sorvatar haaveilee kirjoittamisesta ja itsekurista kirjoittaa.  Mutta mitä? Ja kenelle. Ja miksi. 

 

 

Jos kirjoittaminen ei lähde käyntiin, niin melkein lupaan käyttää hauskaa  vinkkiä  kirjoittaa raamatun kanssa, en muista, ihan varmaksi, mistä tämän luin, mutta olisiko Saarikoski käyttänyt tätä metodia... Kun kirjoittaminen alkaa sujua, niin voi jättää sen raamatun pois.  Ehkä tämä ei ole niin vakavaa kuitenkaan. 

 

Kommentit ovat ok. (Ainakin ihailevat sellaiset, no joo)

POIKKEUKSELLISESTI nelivuotias, tässä lähellä viisivuotias, tulee julkisuuteen ja antaa kuvansa äidin blogia leppoistamaan. Älkää hyvät ihmiset töhrikö seiniä kuitenkaan. 

 

laskuri
Kävijälaskuri